Sitte hän sulkeutui huoneeseensa ja avasi korkin. Mestari Jaakko oli todellakin tuntija, joten hän nautti viinin hajusta, sitte kaasi hän sitä pikariin, haisteli vielä ja vihdoin joi… Kuinka se lämmitti suloisesti! Hän asettui istuimelle… ja uneksi, että se oli piispanistuin.
Odottamaton onni tekee ihmisen avomieliseksi ja myötätuntoiseksi, sentähden Jaakko herrakin täytti pikarin uudelleen, vei sen sairaalle vaimolle, jotta hän vahvistuisi, ja kertoi hänelle Ture herran suuresta ystävällisyydestä.
Sitte hän palasi takaisin, sulki oven, istuutui tuoliin, avasi korkin ja… niin, sitte ei hän tietänyt mistään ennenkuin seuraavana aamuna; varmaankin oli hän kirjoittanut koko yön.
Ture herra taas palasi kotiin mitä parhaimmalla tuulella. Nyt olivat hänen vaununsa valjastetut, hän tarvitsi ainoastaan pari esiratsastajaa, ja siihen virkaan oli hän jo edeltäkäsin määrännyt kolme poikaansa.
Hän kirjoitti siis Laurille ja Juhanalle ja pyysi heidän voimakasta myötävaikutustaan; ovathan he molemmat kuninkaan uskotuita miehiä, mutta se ei suinkaan mahda estää heitä auttamasta nyt kun isän kunnia ja suuruus on kysymyksessä. Hän kirjoitti, että koko Länsigötlanti ja Smålanti on leimahtanut täyteen kapinaan, että hän on määrännyt heidät päälliköiksi ja että hän paikalla odottaa heitä luokseen.
Tuomiorovasti Görankin sai kutsun tulla, jota kutsua hän viipymättä noudatti, mutta molemmat toiset pojat vastasivat kunnioittavasti, että he, velvollisuuttaan noudattaen, ovat antaneet isänsä kirjeen kuninkaalle, jolle he aina aikovat pysyä uskollisina; he pyysivät isää luopumaan kapinasta ja ryhtymään rauhan rakentamiseen.
Ture herra suuttui, mutta Göranin lähetti hän pois, jottei hän joutuisi epäluulon alaiseksi. Itse hän varovaisesti pysytteli piilossa, oleskellen vuorotellen eri maatiloillaan, joita hänellä oli sangen monta. Suunnitelmat eivät vielä olleet järjestyksessä, hän ei voinut muuta tehdä kuin siellä täällä kiihoittaa mieliä, pitää levottomuutta vireillä ja panna toimeen pieniä käsikähmiä ja kahakoita etuvartijaston kanssa.
Luokaamme sillaikaa kuin nämä kostonhimon, kateuden, turhamaisuuden ja omanvoitonpyynnön ainekset kiehuvat, katse kansallisiin rientoihin Tukholmassa. Ja tätä tarkoitusta varten voimme seurata pientä Aatamia hänen retkillään kaupungissa.
* * * * *
Kuningas oli antanut hänelle luvan vapaasti liikkua missä hän tahtoi, sekä vapaan pääsyn luokseen milloin hyvänsä.