— Ne ovat elämän jälkiruoka, sillä pääasiallisesti meidän täytyy ajatella muita. Tiedätkö, kun sinä nyt taas olet parantunut ja täällä on niin paljon elämänhaluista nuorisoa, niin olen määrännyt, että hovimestarittaren ja kaikkien sinun naistesi on tuleminen tanssisaliin; siellä ottavat hovin herrat ja ritarit heidät vastaan ja soittoniekkojeni soittaessa saavat he tanssia.
— Se tulee tuottamaan heille suurta iloa, rakas Kustaa.
— Ratsastusretkillämme ovat he tehneet pieniä viittauksia siihen suuntaan.
— Tähän asti ovat ratsastusretket olleet heidän suurin ilonsa.
— Sen kyllä uskon… Nuoret ovat siten saaneet tavata toisensa.
Kenttäkouluni näkyy olevan hyödyllinen.
— Yhäkö vielä itse otat työhön osaa?
— Kyllä, harjoitukset tekevät minulle hyvää, jäsenet vahvistuvat, rinta laajenee, kun siinä saa kiidätellä ja pistellä ja olla täydessä sotisovassa.
— Eikö Sten Eerikinpoika ole erittäin taitava?
— Ei läheskään niinkuin Stjernskjöld. Tehdäkseni kilpailun jännittävämmäksi, olen määrännyt voittajalle palkinnoksi kultasormuksen, helmivyön tai että hän kerran saa tanssittaa jotakin sinun hovineitsyistäsi.
— Jos herra Lauri Siggenpoika voittaa sen palkinnon, niin kyllä tiedän, kenen neidoistani hän valitsee.