Gottlanninasia sekä kysymys perintötiluksista ja sotakulungeista oli jätettävä puolueettoman tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Sitten määrättiin päivä, jolloin kuninkaat kohtaisivat toisensa.
Smålannin ja Blekingen välillä on Brömsebron joki; Itämeressä likellä sen laskua on pieni saari ja tämä saari oli siihen aikaan Ruotsin äärimäinen raja Tanskaa vastaan.
Kuningatar Margareeta ja molemmat pojat, Eerik ja Juhana olivat kuninkaan mukana. Kuningatar nousi maihin Vernanäsissä.
Syyskuu oli sinä vuonna mitä ihanin. Kuninkaan seurueessa oli useita herroja valtakunnan neuvostosta sekä suuri joukko ritareja ja palvelijoita. Matka oli kulunut hauskasti ja kuninkaan hyvä tuuli teki mielialan vieläkin iloisemmaksi.
Laivastossa oli kymmenen galeeria, bojortia ja pinkiä. Purjeet pullistuneina ne kiitivät aalloilla ja ilomielin katseli Kustaa niiden kauniita liikkeitä. Mutta laivaston komentajana olikin Jaakko Bagge.
Molemmat pienet prinssit saivat seurata isää.
Svante Sture, joka mentyään naimisiin Märtan kanssa, suuressa määrin oli voittanut kuninkaan suosion, ja Pietari Brahe komensivat sotaväkeä.
Saarelle pystytti kuningas leirinsä. Eerik Fleming oli sinne antanut laudoista rakentaa suuren salin sekä muutamia pieniä tupia, joiden sisäseinät olivat päällystetyt punaisella tahtikankaalla ja englantilaisella veralla. Ympärille oli pystytetty siroja telttoja ja uutimia kuninkaan herroja ja miehiä varten, ja täällä juotiin ja syötiin, iloisen rupatuksen raikuessa ilmojen halki.
Seuraavana päivänä saapui kuningas Kristian ja pystytti leirinsä vastapäätä ruotsalaisia, Blekingen rannalle. Hän lähetti heti langolleen veljellisen tervehdyksen, pyytäen, että hän tulisi toiselle puolelle, koskei hänellä itsellään, paha kyllä, sattunut olemaan veneitä.