— No olitko sinä taipumaton?
— Minä rakastin häntä.
— Kerroitko vanhemmillesi?
— En, hän tahtoi ensin päästä selvyyteen, oliko synti mennä naimisiin.
— Sitä hänen olisi pitänyt ajatella ennemmin.
— Niin hänkin sanoi ja pyysi minulta moneen kertaan anteeksi… Isä
Anton häntä ohjasi.
— Munkkiko?
— Hän on hyvin pyhä mies.
— Sanoiko hän sitte sinulle, ettette voi mennä naimisiin?
— Kyllä, vastasi Liisa hiukan epäillen.