— Tahdotteko tyytyä vaatimattomaan ateriaamme, pyysi hän, kääntyen
Laurin puoleen.
— Mielelläni, vastasi kansleri.
— Mutta voitko sinä, Kristina…?
— Kaikessa yksinkertaisuudessa! lausui Kristina lempeästi.
— Sanoppa, mihin lintu on joutunut?
— Nyt vastako sinä sitä kaipaat?
— Onko se jo kauvan ollut poissa?
— Kolme viikkoa.
— Mitenkä se tapahtui?
— Kevät oli niin kaunis ja lintu kaipasi vapauttaan.