— Ei, teidän armonne. Jumala on kauneuden ja ihanteellisuuden juurikuva; jota enemmän me uskon ja rakkauden, tai toisin sanoen järjen ja tunteen siivillä opimme likenemään häntä, sitä paremmin me käsitämme mitä korkein runous ja kauneus on.
— Olet oikeassa; sentähden varmaan, ehkäpä vuosisatojen kestäessä, ihmiset tulevat pitämään uskontoamme kylmänä oppina; ainoastaan uskon innostuksella se voidaan oikein käsittää.
— Me emme myöskään itsestämme voi sitä käsittää.
— Emme suinkaan, ainoastaan siten, että me, Jumala ja minä, liitymme yhteen ja että meidän välillemme syntyy vuorovaikutus; maailma ei sitä näe eikä tule näkemään, työmme ainoastaan olkoot uskomme todistajina.
— Juuri niin, teidän armonne.
— Katolilainen sitävastoin ostaa syntiensä anteeksisaamisen, hän herkuttelee pyhän savun ja kukkien tuoksussa. Katolisuus on hekumoitsijoiden ja porttojen uskonto.
— Ankara arvostelu!
— Eikö paavien, piispojen, pappien ja munkkien elämä todista sanojani oikeiksi? Eikö selibaatti ole peite, jonka alla kaikkinaisia paheita harjoitetaan?
— Kyllä, sen tietää Jumala.
— Sentähden tahdon, että kansani saa kuulla selviä, yksinkertaisia saarnoja, että Jumalan aurinko vapaasti pääsee loistamaan korkeista kirkonikkunoista suoraan kansan sydämeen. Pois kaikki epäselvyys! Pyhä sana ei tarvitse salaisia piilopaikkoja, sentähden tulee meidän pitää huolta, ettei niitä ole kirkoissakaan.