Siellä syötiin, juotiin, naurettiin ja leikittiin, siellä puhuttiin, laulettiin, soitettiin ja tanssittiin, kaikkien kasvoilta loisti ilo ja tyytyväisyys.
Oli sentään joukossa yksi, joka harvoin hymyili eikä koskaan laskenut leikkiä, nimittäin kuningas; hän oli kerran verrannut itseään Moosekseen, joka vei Israelin kansan Egyptin maalta luvattuun maahan, mutta hän unohti, ettei Mooses, syntiensä tähden, koskaan päässyt sinne, sekä että hän itse asettui varjoon siitä valosta, jonka hän oli saanut tuoda kansalleen.
Omatunto on kova kurittaja ja Kustaa tunsi tehneensä väärin, syyttäessään vanhinta ystäväänsä, kansleria, joka uskollisesti oli auttanut häntä työssä, josta hän ylpeili elintehtävänään.
Mutta hän ei kuunnellut tätä salaista, nuhtelevaa ääntä, hän kääntyi pois Margareetansa kysyvistä, levottomista katseista ja iloitsi siitä, että sukulaiset ja ystävät antoivat hänelle niin paljon puuhaa, ettei ollut tilaisuutta puhua työstä, johon kuningas uusien ystäviensä avulla oli ryhtynyt.
Nämä kuiskuttelivat hänen korvaansa pahoja asioita, kaivoivat esiin kaikellaisia pikkuseikkoja, joita vääntelivät ja muodostivat kamaliksi aaveiksi! Pieninä pisaroina tippui myrkkyä yhtämittaa hänen korvaansa. Oli sangen mukavaa syyttää vanhoja ystäviä kaikesta epäjärjestyksestä, joka vallitsi maan kirkollisissa oloissa.
Kustaa oli luullut, että uskonpuhdistus taivaallisena mannana lankeaisi maalle ja kansalle ja sitte hän huomasikin, että se pääasiallisesti ryhtyi poistamaan vanhoja kirkollisia tapoja eikä opettamaan kristinopin oikeaa henkeä.
Hän ei tullut ajatelleeksi, että rikkaat hiippakunnat ja hyvät papinpaikat houkuttelivat ihmisiä yhtymään kuninkaan mielipiteisiin; näiden ihmisten virkainto oli tietysti samallainen kuin heidän käsityksensä papin velvollisuuksista.
Tanskassa oli uskonpuhdistus pantu toimeen ilman vaikeuksia, ainoastaan kuninkaallisen käskyn kautta; piispat olivat saaneet eron virastaan ja heidän sijallensa oli pantu superintendenttejä.
Miksei Ruotsissa saattaisi käydä samoin, jollei salaisilla keinoin edistettäisi vanhaa järjestystä ja kirkon entistä valtaa?
Mutta juuri kun haettiin aihetta pelättyjen mullistusten toimeenpanemiseen, määräsi Kustaa uusien ystäviensä neuvosta, vastoin Vesteråsin resessiä, kaikki kirkon kymmenykset kruunulle, sekä lähetti samaa tarkoitusta varten miehiä ottamaan takavarikkoon miltei kaikki kirkkojen jäljellä olevat kalleudet.