Siinä kohden oli Kustaa paljon aikansa, edellä, että hän kanavoilla ja kuormavankkureilla edisti sisämaan liikettä. Väddön kanavaa, joka vasta meidän päivinämme on valmistunut, ruvettiin kuningas Kustaan käskystä kaivamaan v. 1553.
Kuormavankkurien tuli ylläpitää liikettä Falunin ja Vesterisin sekä
Stegeborgin ja Vadstenan välillä.
Tähän aikaan järjesti hän myöskin sotavoiman, koettaen pitää silmällä, että se niin vähän kuin suinkin rasittaisi rahvasta.
Maassa ei ollut edes kymmentä henkeä, joiden neuvoa kuningas olisi saattanut käyttää hyväkseen valtiollisissa asioissa. Ja varsin avuttomat olivat aateliset, kirkon esimiehet ja papit. Maaherrat ja päälliköt pitivät luonaan erityisen henkilön, jonka tehtävänä oli lukea kuninkaan kirjeet ja vastata niihin, sillä itse he eivät osanneet sitä tehdä. Hengellisten herrojen raakuudesta ja tietämättömyydestä löytyy paljon todisteita; evankeeliset saarnaajat eivät suinkaan aina olleet hyvänä esimerkkinä. Juhana Kökemästaren, joka ensin oli ollut munkkina ja sitte tullut luterilaiseksi kirkkoherraksi Tukholmaan, eroitti kuningas virasta ja panetti vankeuteen siveettömän elämän tähden.
Rikosta seurasi rangaistus, säätyyn katsomatta. Kustaa ei koskaan laiminlyönyt oikeuden käyttämistä. Laatimiaan lakeja noudatti hän ankarasti. Siten sai hänen kuninkaallinen valtansa vakavuuden leiman, joka kelpaisi malliksi kaikille ajoille.
Liian paljon aikaa veisi luetella kaikki todisteet Kustaan väsymättömästä toiminnasta, mutta se selittää, miksi von Pyhy saattoi voittaa niin suuren vaikutusvallan.
Hänen tietonsa olivat laajat ja hänen esiintymisensä rohkea, hän näkyi tuntevan muiden maiden hallitusmuodot ja hän luuli helposti voivansa istuttaa ne ruotsalaisiin oloihin, joten niiden perustuksella, aivan luonnollista tietä, voisi kasvaa uusi hallitusmuoto. Näillä tuulentuvilla hurmasi hän kuninkaan. Kustaa korotti hänet vihdoin ensimäiseksi miehekseen.
Konrad von Pyhy määrättiin ylimmäiseksi kansleriksi, rykmentti-, sota- ja salaneuvokseksi. Ja hänen tulonsa olivat sopusoinnussa hänen virkojensa kanssa.
Ja nyt tehtiin ehdotuksia ja määräyksiä, jotka eivät olleet tervetulleet maalle.
Ennen oli Kustaa ryhtynyt kaikkiin puuhiinsa varovaisuudella, mutta menestys oli tehnyt hänet rohkeaksi; hän luuli nyt olevansa niin väkevä, että hän tahtonsa voimalla saattaisi hallita kansansa.