— Se ei sittenkään auta.

— Mitä siihen sitte vaaditaan?

— Että mies on hänen kihlattunsa, vastasi tyttö, punastuen vastoin tahtoaan.

— Minä olen sinulle liian halpa… ajattele, ritari tai talonpoika… kuinka heitä saattaa edes verrata toisiinsa!

Ääni oli kova ja uhkaava.

— Urheus ja suuret ansiot nostavat miehen aateliuden rinnalle, sanoo isäni.

— Ehkä muista miehistä, mutta ei minusta.

— Te olette vihamiehet.

— Oletko sinäkin viholliseni?

— Minä rukoilen joka päivä Jumalaa puolestasi.