— Ovat! Ottakaa pois nuoli! Ja väännellen kamalissa tuskissa, toisti hän: — ottakaa Jumalan tähden pois nuoli!
Samassa tarttui Aatami hänen käteensä.
— Ei ennenkuin sinä minulle ilmoitat, vieläkö Arvid Vestgöte ja hänen tyttärensä elävät?
— Elävät!
— Odotappa!
Nyt Aatami otti pois nuolen. Haavasta purskahti verivirta.
— Missä he ovat?
Munkki mutisi jotakin, jota ei kukaan saattanut ymmärtää, hänen päänsä horjahti taappäin ja — hän kuoli.
Svante Sture oli paikalla rientänyt antamaan käskyjä.
Vihollisten tarkoitus oli tietysti tehdä äkillinen hyökkäys. Sen onnistumisesta oli luultavasti riippuva, palaisiko talonpoikaisarmeija. Uusia vahteja asetettiin linnan ympärille eikä sinä yönä kukaan linnassa nukkunut. Luultavasti oli munkki luvannut antaa jonkun merkin ja kun ei sitä kuulunut, niin ei vihollinen uskaltanut ryhtyä mihinkään. Yö kului siis rauhallisesti.