Mutta ilo ei koskaan pysy eheänä ja kun Elsa sai tietää, että Aatamin ruumis oli löydetty metsässä Bråvallan nummen luona ja että joku oli hänet myrkyttänyt, niin itki hän katkerasti ja vanha Arvidkin puhkesi liikutetuin mielin puhumaan:
— Henkensä hän meidän tähtemme heitti emmekä me koskaan saa osoittaa hänelle kiitollisuuttamme.
Sitte matkustivat he Tukholmaan ja avosylin ottivat Kustaa kuningas ja Margareeta rouva heidät vastaan.
14.
MYRSKYN TAUOTTUA.
Vuonna 1543 palasi rauha ja järjestys Smålantiin. Tämä kapina oli vaikein, mutta myöskin viimeinen, jota vastaan Kustaan täytyi taistella.
Osa aatelia ja ritaristoa, jonka talot ja omaisuudet dackesodan aikana olivat rosvotut ja ryöstetyt, rupesi kapinan jälkeen suurimmalla ankaruudella vaatimaan talonpojilta korvausta kärsitystä vahingosta.
Mutta kuningas huomautti heille ankarin sanoin, ettei hän saattanut sietää sellaista. Heidän oli kohteleminen kansaa niin, etteivät saisi aikaan uutta rauhattomuutta maassa; "uusi hätä saattaisi herättää eloon uuden Dacken".
Mutta samaan aikaan hän kirjoitti Kustaa Stenbockille, ettei tämä sallisi rahvaan vaatia liikoja, vaan pitäisi kiinni oikeudesta ja kohtuudesta.
Lujitettu valta ja lujitettu valtaistuin olivat Kustaalle jääneet tuloksiksi näistä sisällisistä taisteluista.