— Ei, sinun pitää lähteä, lapseni, ja kun tulet kotiin, niin kerrot minulle kaikki mitä olet kokenut; silloin tuntuu minusta kuin hengittäisin vanhaan rintaani koko kesän ja sen lämmön ja valon.
— Isä, isä!
— Hyvää yötä nyt! Näe unta hurskaasta äidistäsi!
— Ja sinusta!
— Niin, mutta älä ainoastaan unissasi meitä ajattele, vaan muista aina pitää Jumala silmäisi edessä ja meidät mielessäsi.
Vaihdettuaan hellän suudelman he erosivat.
Mutta tultuaan huoneeseensa, mietti Cecilia kauvan, mikä saattoi olla syynä hänen mielenliikutukseensa… hän oli ikäänkuin aavistanut, että jotakin pahaa tapahtuisi… mutta mitä saattaisi tapahtua?… Kuningas oli varoittanut kreivi Juhanan tähden…
Jos hän olisi tietänyt…!
Mutta huoneessa ei ollut ketään, kun hän lankesi hänen jalkainsa juureen ja sanoi jumaloivansa häntä.
Cecilia ei paljon välittänyt hänestä.