Agneta rouva ja hänen lapsensa saivat pitää koko miesvainajan omaisuuden.
Samaten Ervallan rouva, Brigitta.
Länsigötlannin rahvaalle lähetettiin nyt avoin kirje, jossa sanottiin, että jokainen, joka on ottanut vastaan kuninkaan vakuutuskirjeen, kokonaan voi luottaa siihen. Tämä toimenpide olikin sangen tarpeellinen, sillä pitkin maata liikkui huhuja, että kuningas hirttämällä ja teilaamalla aikoo rangaista kaikki, jotka ottivat osaa kapinaan.
Sentähden kirjoitti hän heille, että heidän tulee muistaa hänen olevan synnynnäisen ruotsalaisen herran ja ettei hän ole antanut ainetta sellaisiin luuloihin.
Rauha oli nyt siis palautettu, mutta toinen kapina oli taas tekeillä, sillä — sanoo Tegel — Kustaa ei kauvan saanut nauttia yhtämittaista rauhaa.
2.
KATEELLISET NAAPURIT.
Ilon ja rauhan päiviä ei Kustaa kuningas ehtinyt viettää… Olihan tosin sopu saatu aikaan sillä kulmalla, mutta velka Lyypekkiin vaivasi häntä kuin painajainen. Se on maksettava viimeiseen ropoon asti, sen hän tiesi, mutta mistä rahat saadaan, sitä hän mietti yöt päivät.
Vielä oli toinenkin huoli, nimittäin Tanska. Vanha unionitoveri kyyrötti aina väijyksissä, pakoittaen Kustaata pysymään varoillaan.
Kysymys Gottlannista tuotti hänelle paljon päänvaivaa. Malmön kokouksessa oli hän, niinkuin tiedämme, saanut norjalaisen maakunnan Vikenin pantiksi, kunnes asia tulisi ratkaistuksi. Mutta siitä huolimatta vaati kuningas Fredrik yhtämittaa takaisin tätä maakuntaa. Ja heti kun Ruotsissa syttyi jonkinlainen kapina, käyttivät tanskalaiset tilaisuutta hyväkseen.