— Joko he ovat saaneet käskyn saapua?
— Jo, minusta tuntui tarpeelliselta antaa se.
Kustaa tukahdutti huokauksensa.
— Tee niinkuin hyväksi näet, sanoi hän.
Seuraavana päivänä pidettiin todellakin aiottu kokous Suurkirkossa.
Eerik kertoi aikovansa mennä naimisiin Englannin kuningattaren Elisabetin kanssa ja huomautti, että hänen persoonallisesti täytyy olla läsnä, kun asia lopullisesti ratkaistaan.
Poissaolonsa ajaksi määräsi hän valtionhoitajaksi veljensä Juhanan, joka vilkkaasti avusti veljeänsä, tämän esittäessä asiaa säädyille.
Kuningas oli koko ajan vastustanut tätä retkeä, nyt oli hän antanut suostumuksensa. Ensin oli Eerikin sentään pitänyt allekirjoittaa kuningas Kustaan laatima avoin kirje, jossa turvattiin muutamat Ruotsin valtakunnalle tärkeät kohdat, siltä varalta, että naimakaupat onnistuisivat.
Elokuun neljäntenätoista päivänä jätti Eerik hyvästi isänsä, lähteäkseen Elfsborgiin; laivasto, joka oli vievä hänet Englantiin, odotti siellä.
Sinä päivänä tunsi kuningas olevansa hyvin heikko, ero kiittämättömästä pojasta koski häneen kovasti.