"Jollette luota lupaukseeni, ei teidän ole luotettava valaanakaan."
Pöydällä oli puukko. "Kas tuossa, ottakaa se", sanoi Johannes.
"Kiitos, se riittää kyllä meille molemmille", sanoi mies pistäen sen vyöhönsä.
"Kertokaa nyt tyynesti ja selvään, niin että voin ymmärtää kuka on oikeassa."
"Alotanko aivan alusta?"
"Tehkää niin."
"En muista aikaisimmastakaan lapsuudestani muuta kuin Vadstenan luostarin; kunnianarvoisa konfessori ja isä Laurentius ottivat minut hoitoonsa."
"Silloin olette saanut oppia."
"Olen lukenut kirkkoisiä latinaksi, jopa muutamia hepreaksikin."
"Se on kunniaksi opettajillenne."