Tämän on Kristina rouvan käskystä kirjoittanut teidän kuuliainen ja nöyrä palvelijattarenne
Anna Erikintytär Bjelke."
Kun Johannes kohotti katseensa sirosti kirjoitetusta kirjeestä, kohtasi hän rehellisen silmäparin.
"Nimesi on Esbjörn?"
"Niin on!"
"Tiedätkö mistä on kysymys?"
"On etsittävä Kristina rouvan neitosta!"
"Oletko nähnyt hänet?"
"Monet kerrat!"
"Silloin on hänellä etu, jota ei ole minulla", ajatteli Johannes mennen pöydän luo häiritsemättä harkitakseen tarkoin, mitä oli tehtävä.