"Vastatkaa!" kajahti ääni yhä uhkaavampana.
"Vårfrubergan abbedissa!" vastasi hän koettaen nousta, mutta se ei luonnistunut.
"Kuka on tehnyt teidät siksi?"
"Hänen armonsa arkkipiispa Jaakko!"
"Oletteko jo vihitty?"
"En, tahdoin, että sen tekisi itse siunattu Kustaa herrani!"
Nyt karahti arkkipiispa vuorostaan punaiseksi. "Armosta ja suosiosta voitte päästä luostarin portinvartiaksi tai keittäjättäreksi, mutta ette koskaan abbedissaksi!" huudahti hän äänellä, joka vapisi kiukusta.
"Mitä se merkitsee?" Ja rouva Bonti teki turhia yrityksiä päästä jaloilleen.
Ainoastaan pelko ankaran herran edessä saattoi pidättää asemiesten äänekästä naurua.
"Olette kuullut tahtoni, mukautukaa siihen?" lisäsi hänen armonsa ja käänsi hänelle selkänsä.