Tavattiin ainoastaan muutamia harvoja ulkovartiostoja ja surmattiin; von Mehlen onnistui äkkiylläkössään, ja suomalaiset, jotka ensi tunteina olivat seisseet väistymättä hiuskarvan vertaa, joutuivat aivan päättömiksi takaapäin tehdyn odottamattoman hyökkäyksen tähden. Tämä ei ollut enää taistelua, vaan säälimätöntä, mieletöntä murhaamista.
Kuolinkorahdukset, haavoitettujen valitus, voittajain hurjat riemuhuudot ja aseiden kalske muodostivat yhdessä kamalan soiton. Hemming Gaddin korva ei koskaan ennen ollut siihen kiintynyt, nyt se teki niin. Hän näki kuinka urhea Tönne Erikinpoika kääntyi uutta vihollista vastaan, ja omasta turvallisuudestaan välittämättä syöksyi hän sokeasti vihollisten riveihin; nämä sulkeutuivat hänen ympärilleen, ja hurraahuudoin kohosi kymmenkunnan miekkaa antamaan hänelle surmaniskun.
Mutta tämä oli enemmän kuin Hemming saattoi sietää; unhottaen aikeensa, unhottaen asemansa missä oli, kannusti hän ratsuaan murtautuakseen läpi rivien.
Hänet nähdessään väistyivät tanskalaiset tieltä, mutta he saivat pian kokea, että hän tuli heidän vihollisenaan.
"Kurjat tanskalaiskoirat!" huusi hän. "Onko se laitaa, että kymmenen taistelee yhtä vastaan! Mutta kyllä minä näytän teille, mitä kaksi suomalaista voi!"
Hän torjui iskut, jotka suunnattiin Tönne Erikinpojan päähän, hän taisteli vimmatusti niitä vastaan, joiden johtajana oli äsken ollut, ja molemmat urhot seisoivat kokonaisen ruumiskasan keskellä.
"Ottakaa hänet kiinni, mutta säästäkää hänen henkensä", huusi von Mehlen. "Petturi on saava rangaistuksensa; olen ollut varma, että näin kävisi."
Toinen olisi kenties ollut tulos, jos Hemming Gadd olisi jo alusta ottanut suomalaisten asian omakseen. Nyt oli useimmat heistä hakattu maahan, toiset olivat paenneet, ainoastaan pieni miesparvi oli jälellä rakkaan johtajan ympärillä.
Hyvin tähdätty isku käsivarteen sai Hemming Gaddin pudottamaan miekkansa; nauraen antautui hän ilman vastarintaa vangiksi.
Tönne Erikinpoika sai laukauksen sääreensä, joka samalla kertaa kaatoi hevosen maahan, ja samalla oli myös taistelu lopussa.