Isä Johannes meni Erik herran luo, sillä tällehän hänellä etupäässä oli asiaa. Tämä tunsi hänet heti.
"Tuotte viestejä minulle", sanoi Erik herra vilkkaasti.
"Niin", vastasi Johannes, "viestejä ja terveisiä." Näin sanoen antoi hän paperin.
Erik herra luki, ja hänen kasvoillaan näkyi punan häivähdys. Hymyillen taittoi hän paperin kokoon ja sanoi sen jälkeen: "Oletteko tavannut Cecilia rouvaa?"
"Kyllä, herra!"
"Kuinka hän voi?"
"On vaipunut rukouksiin puolestanne."
"Mutta hänen oma mielialansa?"
"Se on nöyrä ja alistuvainen!"
"Luojan kiitos! Sanokaa hänelle, että tulen menettelemään kuten kunniallinen ritari."