Tämä heräsi äkkiä, katsoi takan ääreen, missä palvelevalla veljellä oli tapana istua, ja jupisi:
"Kuten tavallisesti… ei ketään luonani!"
Hän haparoi kädellään soittokelloa, joka tavallisesti oli yöpöydällä.
Ei löytynyt sitäkään.
"Ne hylkiöt!" Hän löi sängynreunaan.
"Tahdotteko saada virvoitusjuomanne, herra?" kysyi nunna ojentaen sen hänelle.
Nyt vasta vanhus näki hänet ja huudahti kiivaasti: "Kuka olette?"
"Vanha nainen, tottunut hoitamaan sairaita."
"Nimenne?"
Nunna epäröi vastatessaan.
"Nimenne!" toisti vanhus kärsimättömästi.