"Mutta saamatta vastausta."
"Samoin kävisi nytkin!"
Molemmat istuivat mietteissään muutamia minuutteja.
"Minä tiedän keinon!" huudahti Kristina.
"No?"
"Puhuit kerran eräästä sormuksesta."
"Sormuksesta?"
"Jonka olit saanut hänen armoltaan."
"Niin, se on totta."
"Vielä kai se on sinulla?"