Sten herra kirjoitti kirjeen ja pani sormuksen siihen.; Esbjörn satuloi rivakan ratsunsa, ja kiitävää vauhtia riensi hän sen jälkeen Piispan-Arnöhön.
Sten herra odotti kärsimättömästi hänen paluutaan. Hän viipyi poissa neljä päivää; hänen armonsa oli ollut vaikea tehdä päätöstään. Vihdoin määräsi hän, että kohtaus tapahtuisi seuraavana päivänä Granin pappilassa. Jaakko herra tahtoi ottaa muutamia pappismiehiä mukaansa ja kehotti valtionhoitajaa ottamaan muutamia valtaneuvoksia mukaansa.
"Jumala suokoon menestystä!" sanoi Kristina erotessa.
"Jollei tällä tiellä, niin muilla keinoin!" vastasi hänen herransa.
"Nyt täytyy ratkaisun tulla."
Vanha arkkipiispa otti Sten herran vastaan kaikin ystävällisyyden osoituksin; sanoi häntä rakkaaksi pojakseen ja vakuutti ikävöineensä häntä nähdä, ainoastaan heikko terveys oli estänyt pyytämästä aikoja sitten häntä tulemaan.
Sormuksesta hän ei maininnut mitään, ja kun vihdoin tuli puheeksi syy kohtaukseen, silloin oli hän kovasti hämillään ja sanoi, että häntä suretti, kun ei voinut täyttää kaikkien toivomuksia kuten tahtoi.
Nuori valtionhoitaja pyysi häntä kohteliaasti kiinnittämään huomionsa ainoastaan siihen, mikä kirkon ja uskonnon tähden oli äärimäisen tärkeää.
"Tiedätte, kunnianarvoisa isä", sanoi hän, "että jumalanpalvelukset jätetään pitämättä, kirkot pidetään suljettuina, ja ripille ja herranehtoolliselle täytyy kansan mennä maalaiskirkkoihin. Sairaista ja kuolevista ei pidetä lukua!… Mistä tämä kaikki johtuu", lisäsi hän kasvavalla liikutuksella, "jollei siitä, että olette vastoin lupaustanne jättänyt kirkon asiat miehen käsiin, jota ei sido vala, velvollisuus eikä omatunto ja joka sentähden huolettomasti lyö laimin ne pyhät velvollisuudet ja sen kallisarvoisen luottamuksen, minkä olette hänelle antanut."
"Tunnette minut huonosti, jos luulette minun toimineen muuten kuin parhaimmassa tarkoituksessa", vastasi vanhus. "On mahdollista, että olen voinut erehtyä, mutta kuitenkin on luultavampaa, että näette vaaroja ja juonia siellä, missä sellaisia ei ole lainkaan."
"Siitä voimme heti saada varmuuden. Tuomiorovasti Kristoffer voinee ilmoittaa, ovatko minun tiedonantoni oikeita vai liioiteltuja."