Sten herra pani vakavan vastalauseen tätä uhkausta vastaan; Lundin arkkipiispa, joka niin monella tavoin oli riippuvainen Kristian kuninkaasta, ei voinut langettaa tuomiota Ruotsin ja Tanskan välillä.
"Kun ei Tanskan kuningasta ole tunnustettu Ruotsin kuninkaaksi, ei hänen asettamansa arkkipiispakaan voine tulla meidän arkkipiispaksemme", puuttui Hemming Gadd puheeseen. "Sitä paitsi pannajulistus merkitsee vähän enää nykyään."
"Se vetää huomion meihin ja voi viedä siihen, että hänen pyhyytensä paavi tahtoo sekaantua asioihimme."
"Alistuisitteko siihen?"
"En, kautta elävän Jumalan!"
Hemming hymyili tyytyväisenä. "Se vastaus oli kullan arvoinen", sanoi hän. "Tahtoisin olla neljäkymmentä vuotta nuorempi voidakseni vielä kappaleen matkaa seurata teitä elämän tiellä."
"Minun tieni voi päättyä ennenkuin teidän."
"Jumala siitä varjelkoon!"
* * * * *
Mielettömyydessään aikoi Kustaa Trolle tosiaankin edelleen puolustautua Stäketin linnassa. Hän uskoi lujasti, että Tanskasta viipymättä saapuisi uusi avunlähetys.