"Ainoastaan hänen uskonsa ja omantuntonsa!"
"Se on likipitäen samaa."
"Siksi on hän tuskissaan ja hädissään!"
"Oletko tullut sanomaan tätä minulle?"
"Olette ollut hyvä pikku Sakkoa kohtaan, eikä Valmyra ole kiittämätön."
"Osoita siis minulle se kehoittamalla kansaa työhön. Sanon sinulle, että on tuleva uusi, parempi aika. Älä ota lahjoja, Valmyra; jos tarvitset ruokaa ja leipää, niin tule Viipuriin!"
Eukko nousi rahiltaan ja oli melkein yhtä pitkä kuin ritarikin. "Olette totisesti jalopeura", sanoi hän. "Ja väkevä levittää voimaa ympärilleen, mutta katsokaa eteenne, vaara on ansan tavoin jalkojenne edessä." Erik Turenpoika oli aikansa lapsi, sentähden kysyi hän: "Voitko antaa minulle varoitusmerkin?"
"Silloin kun täyttyy rakkain toiveenne!"
"Jätän kohtaloni Herran haltuun!" huudahti ritari. "Ja nyt eroavat tiemme!"
* * * * *