Matkaa jatkettiin läpi Uudenmaan; kaikkialle oli maine ehtinyt edeltä ja kertonut, kuinka kansa taipui ritarin tahdon mukaan, kuinka hänen sanansa ja käskynsä riittivät palauttamaan heille menettämänsä työtarmon ja kuinka korkeammat voimat olivat hänen apunaan. Pelko ja kunnioitus, jota hän herätti, sai kansan tottelemaan, ja kuta pitemmälle hän matkusti maata, sitä taipuisammin olivat voudit ja rahvas mukautuneet hänen käskyihinsä.
Oltiin jo toukokuussa; ritari tuli yhä lähemmäksi Viipuria, josta tiedot olivat viime aikoina olleet sangen niukat.
Riennämme sinne hänen edellään, kiireimmiten ottaaksemme selkoa sikäläisistä olosuhteista.
2.
KAVALLUS.
Mihin isä Tobias ei pystynyt, se onnistui David maisterille; hän herätti Gunillan mielessä sen uhman tunteen, joka uinailee jokaisessa naissielussa. Loukattu turhamaisuuskin voi antaa sille sytykettä joksikin aikaa, mutta kun uskonkiihko tulee polttoaineeksi, leimahtaa liekki kuluttavaksi tuleksi.
Hiljainen, viaton Gunilla, joka tähän asti oli elänyt ainoastaan herralleen ja lapsilleen, hän kantoi nyt salaisia tuumia vastustaa kaikkia Erik herran hankkeita, mikäli ne olivat ristiriidassa Tanskan etujen kanssa. Tien tähän viitoitti hänelle David maisteri. Hän kävi salaa Viipurissa monta kertaa ritarin ollessa poissa, mutta Elsa piti huolen, ettei linnanvartia saanut siitä tietoa eikä siis ritarikaan.
Kirje, jonka Gunilla rouva oli kirjoittanut herralleen, oli tosin maksanut hänelle monet katkerat kyyneleet, mutta se oli ilmaus hänen sisimmistä ajatuksistaan ja hän oli vakuutettu siitä, että mitä pontevammin hän esiintyi, sitä uskottavampaa oli, että ritari antaisi myöten.
Millainen oli nyt se suunnitelma, jonka David maisteri oli laatinut hänelle?
Ei enempää eikä vähempää kuin että koko Viipurin linna oli nostettava kapinaan!