"Tee se, minä odotan!"
Odotti ritarikin, odotti ikävällä ja kärsimättömyydellä, jota hän tuskin saattoi hillitä, ja kuitenkaan ei hän tahtonut sitä näyttää Gunillalle, jolle hänen täytyi tehdä monia vakavia esityksiä ja ottaa niistä pyhimmät lupaukset ennenkuin ojensi hänelle sovinnon käden.
Mutta laatiessaan näitä suunnitelmia oli hänen mahdoton karkoittaa kuvitelmistaan kahta pehmeää käsivartta, jotka kiertyivät hänen kaulansa ympäri ja joita hän ei voinut, ei tahtonutkaan irroittaa.
Vihdoin hän kuuli askelia, jotka saivat hänen sydämensä tykyttämään. Ymmärrys, järki, kunnia, velvollisuus, viisaus, kaikki ne apujoukot, jotka olivat hänen käytettävissään, kutsui hän avukseen, mutta ne olivat kaikki kurjia raukkoja, sillä kun Gunilla astui sisään ja nöyrästi lankesi hänen jalkoihinsa, kun kyynelkatse kohosi häntä kohden ja Gunilla sanoi: "Herra, anna minulle anteeksi!" silloin pakenivat ne suinpäin ja hän kuuli ainoastaan sydämensä kuiskauksen: "Kaikki, kaikki on annettu anteeksi!"
Ja niin nosti hän vaimonsa maasta, sulki hänet syliinsä, ja hänen käsivartensa kiertyivät hänen kaulansa ympäri ja he yhtyivät jälleen pitkässä autuaassa suudelmassa.
Vanha Hollolan pappi seisoi vieressä hymyillen. "Olisipa muori ollut nyt mukana!" jupisi hän itsekseen.
* * * * *
Lankesi luonnostaan, että laivan varustaminen matkalle jätettiin sikseen. Kapteeni Renhultille tarjottiin tilaisuus toistaiseksi jäädä paikoilleen, mutta hän pyysi saada vaihtaa paikkaa Olavinlinnan päällikön kanssa ja siihen suostuttiin.
Vakoilijat kertoivat, että David maisteri, joka kovanonnen päivänä oli onnistunut pääsemään pakoon takatietä, minkä linnanvartia oli unohtanut sulkematta, oli eräänä viime päivistä nähty Venäjän rajalla, ja kapteenin hartain toivo oli, että hän saisi miekkosen valtaansa; jos hänet sittemmin olisikin pakko päästää tiehensä, voisi hän kuitenkin viedä mukanaan muistomarjan, mitä ei koskaan unohtaisi.
Synkkä pilvi, joka oli pimittänyt ritarin kodin, oli hälvennyt. Gunilla oli muuttunut samaksi kuin ennenkin ja kuitenkin niin erilaiseksi. Ystävyydenside ritarin ja Gunillan välillä lujittui päivä päivältä; nyt vasta he alkoivat oikein ymmärtää toisiaan.