"Ja te annatte pettää itsenne tuollaisilla pirun vehkeillä!" huudahti hän vihasta vaahdoten.
"Ankara herra, ainoastaan paholaisen juonet ovat sen saaneet aikaan!" vakuuttivat asemiehet.
"Karhuinen, sinä vastaat heistä, kunnes palaan, ja nyt joka mies ratsaille. Ken vangin löytää ja tuo takaisin, hän saa ottaa parhaat satulavaljaat, mitä on asekamarissa!"
Nyt syntyi tuiske; nuoret miehet riensivät kilvan tiehensä, ritarikin aikoi lähteä salista, kun Karhuinen asettui hänen tielleen.
"Minulla on terävä silmä ja hyvä vainu", sanoi hän. "Sallikaa minunkin lähteä ajoon?"
"Mutta vangit?"
"He auttavat minua!"
"Ja linna?"
"Minä vastaan vartioväestä!"
"Hengelläsi?"