Niilo herra ja Åke ritari olivat jo papilta saaneet tiedon Maunu herran saapumisesta. He ihmettelivät aikalailla, mikä mahtoi olla syynä; Åke pelkäsi veljensä saapuneen estämään hänen kosintaansa; mutta vaikka molemmat olivatkin hämillään toisensa nähdessään, näytti kohtaus kuitenkin olevan sydämellinen molemmin puolin.
Niilo herra kertoi, kuinka hän oli ajanut pois Otto Rudin, ja kaikkia nauratti se harmi, jonka tappio hänelle tuotti; sellaista ei hän varmaan tulevaisuudessa uskaltaisi yrittää.
Mutta nyt ei Maunu ritari voinut enää kauemmin olla selittämättä syytä saapumiseensa; hän luki kysymyksen siitä kaikkien kasvoilta. Edellisen keskustelun aikana ei hän ollut voinut salata levottomuuttaan, ja hänen huomautuksensa ja lausuntonsa olivat sen riittävästi ilmaisseet. Nyt täytyi hänen tarttua asiaan ja väkinäisesti naurahtaen kysyi hän, tahtoivatko he nyt kuulla, mitä hänellä oli kerrottavaa; ei se kestä kovin kauan, mutta on varmaan sitä odottamattomampaa. Kaikki olivat uteliaita, mutta ei kukaan yhtä suuresti kuin Åke. Jos veli toi viestin vanhemmilta, että he kieltäyivät suostumasta hänen avioliittoonsa Märtan kanssa, niin oli hän lujasti päättänyt olla siihen mukautumatta.
Maunu ritari kääntyi herra Niilo Ragvaldinpoikaan ja kertoi nauraen, että kun hänen veljensä oli sanonut haluavansa nähdä ja mahdollisesti kosia kaunista Märta Niilontytärtä, oli hän ilmaissut suurimman tyytymättömyytensä siihen, mutta se ei auttanut ja hänen veljensä lähti kosintamatkalle.
"Mutta minun vastahakoisuuteni ei siitä vähentynyt", jatkoi Maunu herra, "ja minut valtasi kiihkeä halu estää tämä liitto tavalla tai toisella".
"Se ei sinulle koskaan onnistu, mikäli…"
"Anna minun jatkaa. Läksin tänne ainoastaan yhden palvelijan seuraamana; en tiennyt itsekään mitä tahdoin; ennen kaikkea täytyi minun nähdä neitsyt."
"Hän ei miellyttänyt teitä", huomautti Niilo ivallisesti.
"Koskaan en ole unhoittava, mitä tunsin hänet nähdessäni; oli kuin kaikki sisälläni olisi muuttanut tuokiossa muotoaan; ynseys, kylmäkiskoisuus muuttui tuokiossa ihailuksi ja intohimoiseksi rakkaudeksi."
"Rakkaudeksi?" kirkaisi Åke.