"Enkö ole sanonut, että sinusta on kasvava nuori, voimakas puu?"
"Mutta muuten!"
"En näe mitään muuta."
"Tahtoisin mielelläni tietää…"
"Mitä?"
Poika käänsi pois punastuvat kasvonsa. "Hänen etunimensä!" kuiskasi hän.
"Se ainoastaan veisi sinut harhaan!"
"Ei, ei, sano se kuitenkin!"
"Miksi verho on edessä, jos meille olisi hyödyllistä nähdä, mitä piilee sen takana!" huudahti eukko kiihkeästi. "Heitä pois hyödytön uteliaisuus! Tahdon sanoa sinulle, mikä hyödyllistä on, mutta en enempää."
Tyytymättömyys, jota Sten tunsi, hälveni pian. "Mitä tuijotat niin innokkaasti?" kysyi hän.