Keskustelun jatkuessa vanhempain kesken puuhaili Magdalena nuoren
Stenin kanssa.
Hän ihmetteli pojan sulavaa käytöstä ja hänen viisaita vastauksiaan. Kristina ei päästänyt poikaa näkyvistään, kuunteli kaikkea mitä hän sanoi, mutta ei itse virkkanut sanaakaan.
Kun hän sitten jäi yksin serkkunsa kanssa, sanoi hän: "Luulen, etten kysykään häneltä, tahtooko hän naida nukkeni; se on aivan liian pieni."
Erik herran ja hänen emäntänsä hellittämättömistä rukouksista lupasi ritari levähtää seuraavan päivän.
Nuoret vastakihlatut olivat tästä ihastuksissaan, ja ritari ja Erik herra menivät aamulla aikaisin salakamariin neuvottelemaan Tanskan ja Ruotsin välisestä asemasta.
Mutta sitä ennen sanoi Svante herra pojalleen:
"Nuori Kristina neitsyt miellyttää minua hyvin, soisin mielelläni sinun juttelevan hänen kanssaan."
Sten oli samanlainen kuin muutkin pojat hänen iässään siinä, että he jokseenkin halveksien katsovat pikku tyttöjä yli olkansa ja mieluummin omistavat ihailunsa aikuisemmille. Hänen Tukholmaan jättämänsä nuori Kristina näytti hänestä olevan paljon ylempänä pientä, mitätöntä tyttöstä, jota hänen isänsä ylisti, mutta kuitenkaan ei hänen pistänyt päähänsäkään, ettei hän noudattaisi isänsä tahtoa.
Pallopeli oli siihen aikaan yleisesti käytännössä, ja sitä ehdotettiin nuoren ritarin huvittamiseksi. Mutta se oli miesten leikkiä, ja rouvat ja neitsyet ottivat osaa ainoastaan katselijoina.
Kun oli heitettävä korkeimmalle, silloin voitti Krister palkinnon, mutta niin kauniisti ei voinut kukaan koppia lyödä kuin Sten. Erik taasen oli mestari saamaan sattuman mihin esineeseen tahansa, joka vain oli hänen näkyvissään.