Sitten harjoitettiin keihäänheittoa ja muita otteluja.
Näyttäytyi, että Sten oli hyvin harjaantunut sellaisissa leikeissä, mutta hän ei ollut läheskään täydellinen, ja molemmat toiset olivat häntä paljon etevämmät. Siitä huolimatta katsottiin täytyvän antaa hänelle palkinto, ja Sigrid rouva otti kauniin vyöhikön aikoen sitoa sen hänen käsivarteensa.
Mutta Sten vetäytyi kainosti pois. "En ole ansainnut sitä", sanoi hän.
Sigrid rouva, Dordi ja Magdalena huusivat yhdestä suusta, että se oli tuleva hänelle.
Kristina ei virkkanut mitään, mutta hänen silmänsä seurasivat kohtausta suurella mielenkiinnolla.
Sten seisoi neuvotonna ja epäröiden; näytti kuin hän mielellään tahtoisi saada palkinnon.
Silloin menivät Krister ja Erik ja aikoivat viedä vastahakoisen pojan
Sigrid rouvan luo.
"Antakaa hänen tehdä kuten itse tahtoo!" huusi Kristina ja asettui tielle.
"Kristina, mitä sinä nyt!"
"Onhan hänellä vapautensa."