"Unohdatte, että meillä on aatelissääty talonpojista peräisin. Talonpojissa liikkuvat samat voimat kuin meissäkin, aivan yhtä itsekkäät, eivätkä he jälkeläistensä tähden salline riistää vapauksiaan ja oikeuksiaan."
"Silloin heidät pakoitetaan!"
"Mihin sellainen vie, osoitti meille Brunkebergin tappelu 1471."
"Kuusikolmatta vuotta myöhemmin saivat talonpoikaismoukat ryömiä ikeen alle ja maistaa ruoskaa."
"Aateliston petos se avasi tien! Mutta tiedämme myös, ettei orjuus kauan kestänyt. Hannu kuningas piti itse siitä huolen."
"On mahdollista", lausui valtaneuvos Maunu, "että ruotsalaiset äkkiylläköllä voidaan saada alistumaan vieraan valtaan, mutta on varmaa, että he toivuttuaan pian hankkivat jälleen vapautensa".
"Sentähden", sanoi Pietari herra, "että heissä on syvälle juurtunut rakkaus isien maahan".
"Tämä kaikki", huudahti Sten herra kärsimättömästi, "ei meitä ole vienyt askeltakaan lähemmäksi!"
"Te tahdotte liittymistä Tanskaan?"
"Sentähden, ettei meillä ole muuta keinoa."