"Kaikki pyhimykset minua auttakoot!"
Esbjörn pysyttäytyi hiljaa, ja niin teki munkkikin.
Mutta kotvan kuluttua kuuli edellinen, kuinka toinen varovasti liikkui ja munkkien tavan mukaan jupisi ääneen:
"Kuinka hitolla tämä on tapahtunut… Enkö nähnyt hänen makaavan kuolleena lattialla… Mahdotonta on päästä ylös tätä tietä, minun täytyy koettaa päästä tynnyrin luo."
Esbjörn kuuli munkin lähestyvän. Huomattuaan tämän olevan aivan lähellä, tarttui hän häneen kovin kourin ja pani kätensä hänen suulleen:
"Sana vain ja olet kuoleman oma!"
"Armoa! Sääliä!"
"Missä on uloskäytävä?"
"Kolmannessa tynnyrissä nurkasta vasemmalle."
"Mihin se vie?"