"Sinä uskot puukuviin, kuten pakanat, ja uhraat niille."
"Täytyyhän johonkin turvautua!"
"Kristinoppi on rakkauden ja anteeksiantamuksen oppi. Sovituksen, jota me etsimme, löydämme nöyrästä uskosta häneen, joka kuoli meidän kaikkien puolesta."
"Kun te sanotte sen, käsitän minäkin tarkoituksen," vastasi Sakko; "kunnianarvoisat isät sotkevat sen."
"Kuule sitten minua! Minä tahdon mielelläni sanoa sinulle niin paljon kuin ymmärrän."
"Nyt on liian myöhä!"
"Liian myöhä?"
"Minut on heitetty ulos kuten kivi ikkunasta, nyt täytyy minun pudota."
"En ymmärrä sinua!"
"Kerran kyllä teette sen, kenties piankin!"