"Enemmän kuin elämääni, mutta…"
"Tarkoitatteko kenties, että ehdotan jotakin kunniatonta?"
"En tiedä mitä sanon! Käskekää, minä teen kaiken, mitä vaaditte!"
Ja siitä pitäen teki Knut herra selkoa kaikesta mitä linnassa tapahtui. Pernilla rouva ei ainoastaan saanut tietää, mitkä henkilöt kävivät valtionhoitajan luona, vaan sangen usein, mistä he olivat keskustelleetkin.
Saamiensa raporttien pohjalla hän tiesi, että valtionhoitajan terveys oli suuresti huonontunut; että hän suurella pelolla odotti tulevan vuoden sotaretkeä; ettei enää ollut odotettavissa mitään apua lyypekkiläisiltä sekä lopuksi että oli tehty monia turhia yrityksiä saada luostareilta ja kirkolta rahoja lainaksi.
Pernilla rouva oli kuitenkin liian viisas ilmaistakseen, mistä lähteestä hän oli saanut nämä uutisensa. Jos salaisuus olisi paljastunut, ei hän olisi saanut enää tietää mitään; ja hän tunsi tähän asti hänelle aivan outoa nautintoa ajatellessaan kysymyksiä, jotka koskivat maan ja kansan olemassaoloa. Hän laati päässään mitä ihmeellisimpiä ehdotuksia; väliin tahtoi hän, että hänen herransa nyt heti asettuisi rauhanystäväin eturintamaan, taistelisi erinomaisella urhoollisuudella ja niittäisi loistavia voittoja.
Mutta kun hän ajatteli Sten herraa, tarkoitti hän itseään. Hänen vilkkaissa kuvitelmissaan oli hän itse johtamassa sotajoukkoa, tekemässä urhoollisuuden ihmeitä ja niittämässä kunniaa ja mainetta. Hänen jalkoihinsa langettiin, häntä ihailtiin ja tehtiin hänet maan kuningattareksi. Jos hän olisi ilmaissut salaiset ajatuksensa jollekin ihmiselle, olisi hänelle naurettu vasten kasvoja. Ajatelkaas vain hänen kuvatonta olentoaan!
Mutta hän oli siksi viisas, että piti nämä mietteet omina hyvinään. Hänen herransa, joka heidän avioliittonsa alussa piti häntä kaikissa suhteissa merkityksettömänä, alkoi vähitellen käsittää, että hänestä saattoi olla suurta hyötyä. Ja niin uskoi vanha Sten herra emännälleen suunnitelmiaan, ja tämä puuhaili niitä kehittääkseen, ilmoitti saamansa salatiedot ja osoitti sellaista mielen terävyyttä, joka on mahdollista ainoastaan naiselliselle havaintokyvylle.
Pernilla rouva oli kokenut, ettei hän voinut ulkonäöllään saada vaikutusvaltaa miehiin. Hän päätti koettaa heidän vaimojensa kautta.
Kukapa emäntä ei haluaisi tehdä itseään tärkeäksi herralleen, ja tässä saattoi Pernilla antaa monia hyviä viittauksia.