Liisa. Oliko se niin hyvästi kirjotettu.
Kanttori. Hänen ijälleen se vältti, mamseli! vaan siihen tarvitaan vielä paljon lisää; nuorempana minäki olin olevinani oppinut, mutta —
Sipri. Te oppineet harvoin toistanne kiitätte.
Kanttori. Joutavia! minäkö kadehtisin häntä? Hän vielä oli syntymättä, kuu jo olin kolmesti seissut rangaistukset koulussa, ja hän oli neljännessä luokassa kun minä jo olin kaheksan vuotta ollut lukkarina.
Sipri. Toisella saattaa olla parempi pää, ja toinen voipi vuodessa oppia sen minkä toinen kymmenessä.
Kanttori. Mitä siihen taas tulee Sipri, minun pääni kestää siinä missä jonku toisenki.
Nikodemus. Jokainen voi olla siassansa hyvä. Lapset, läkkäämmepäs kotiin. Hyvästi Sipri! minä vaan tahdoin pistäidä sinua katsomassa.
Liisa. Ah, lähättäkää minulle sana kun hän tulee.
Kuudes kohtaus.
Sipri. Elli. Kanttori. Jaakko.