Polidor: En tahdo siis teitä viivytellä. Rahat saatte juutalaiselta niin pian kuin näytätte hänelle sinetin.
Kettuliini: Sitä en epäile. Hyvästi siksi aikaa!
Polidor: Hyvästi, minä sulkeudun koko perheineni teidän suosioonne.
Kohtaus 11.
Polidor. Leonoora, Pernilla. Henrik.
Polidor: No, rouvaseni, mitäs te nyt sanotte? Olenko minä nyt hävittänyt teidän talonne kehnon työni kautta.
Leonoora: Oi, sydänkäpyni, älä lue ajattelemattomuuttani minulle pahennukseksi!
Pernilla: Minä myöskin pyydän nöyrimmästi herralta anteeksi, minä kun olen monasti ja niin rohkeasti siitä pilkkaa tehnyt.
Polidor: Lapsikullat, minä annan sen teille anteeksi kaikesta sydämmestäni, kunhan siitä oppisitte olemaan toiste puhumatta asioista, joka käy yli järkenne. Kas Henrikkiä, mistäs sinä tulet?
Henrik: Oi, herra, onko se totta?