Polidor. Kuules, Benjamin! Takaatko, että hän ei petä minua.
Juutalainen. Ei minu ystäwä, mine sano kiitos! Kas, ei mine hänt tunte, mine waan puhu häne kans; hän itse wasta. Hän ens kaks kerta opetta, hän ei enne mitä pyytä.
Polidor. Onhan tuossa sopiwat ehdot. Benjamin! toimita hänet tänne, niinkuin muuten waan, sillä minä en tahdo näyttää hänelle olewani kowin halukas oppimaan hänen mahtiansa.
Juutalainen. Mine mene kohta.
(Menee. Leonora ja Nilla tulewat owesta).
Viides kohtaus.
Leonora. Polidor. Henrik. Nilla.
Leonora. Herrainen aika, kultaseni! Minkä paholaisen näköinen te olette, — ja kadulla!
Polidor. Minun työssäni, eukkoseni, ei tule muun näköiseksi.
Leonora. Saattepa sanoa, että siitä ei tule muun näköiseksi; sillä mitä siitä on herunut teille niin monen wuoden ajalta, kuin te olette waiwanneet itseänne tuolla paholaisen nokityöllä?