Pedro. Sinähän olet perhanan ylhäinen, Gusman! sen näkee sinun liveristäsi.
Gusman. Ole vaiti; pian sisälle.
TOINEN NÄYTÖS§.
Ensimäinen kohtaus.
Don Ranudo. Donna Olympia. Pedro.
Don Ranudo. Ei, Donna Olympia, hän ei ollut meidän esi-isämme. Minä
voin sukuluettelostamme näyttää erään Colibrados'en, joka eli
Estremadurassa puolen sataa vuotta ennenkun Mohrilaiset tulivat
Espaniaan. Me olemme paljon ylhäisempiä kun te osaatte ajatellakaan.
Donna Olympia. Oi, onko se mahdollista, Don Ranudo? Näyttäkää se mies minulle!
Don Ranudo (viitaten sukuluettelokirjaan). Kas tässä! Tämä Antonio de
Colibrados oli paljon vanhempi.
Donna Olympia. Siitä en totta mari tahtoisi luopua miljonasta. Minä luulin alentaneeni itseni kun menin teille rouvaksi. Oman sukuluetteloni tunnen minä kannesta kanteen — niin hyvästi kun Ave Mariani — Juliano de Monte Riccosta saakka isääni Ranudo Melchior de Monte Riccoon asti.
Don Ranudo. Se hyvä, Donna Olympia! että olette sukuluettelonne muistoon painaneet, sillä se on kalliin aarre mikä meillä on.