Pernilla. Eihän se ole kummakaan; sillä ensinnäkin on herralla kahden miehen työ, jonka herra kyllä voisi toimittaa, jos ei olisi noita tuhannen täytisiä esteitä, joita tulee joukottain. Tänä päivänä ei ole ollenkaan oikea suunta. Minä luulen tosiaan että joku, jonka herra on ajanut pois, on pannut nuo ihmiset matkaan, niin kostaakseen! sillä… mutta kah, silmäänikin, eikö meillä taas ole uusi piru niskassa.
Kymmenes kohtaus.
Oldsur, (tulee sisälle, musta luorihuivi kaulassa ja päässä vanha musta peruukki, jossa on pitkä palmikko). Entiset.
Oldsur. Anteeksi, armollinen herra! että rohkenen astua sisälle.
Bielgeschrey. Niinkö te murratte itsenne sisälle arvosain ihmisten huoneesen, edeltäpäin itseänne ilmoittamatta.
Oldsur. En uskaltanut naputtaa, hyvinkorkia-arvoisuutenne, sillä se olisi kovin rohkeaa.
Bielgeschrey. Kovin rohkeaa… Mitä teillä on täällä tekemistä?
Oldsur. Olen kuullut että herralla on paljo toimittamista.
Bielgeschrey. Ja juuri sen vuoksi tulette te minulta aikaa menettämään.
Oldsur. Varjelkoon Jumala! vapaasukuinen herra! per contrarium, per contrarium, teidän korkea-arvoisuutenne.