Ensimäinen kohtaus.
Bielgeschrey, sitte Leonard.
Bielgeschrey. Minulla on ollut paljo tukaloita päiviä mailmassa, mutta ei yhtään sellaista kuin tämä. Puolikin sellaisista vastuksista voisi panna lujemmankin pään pyörälle. Toinen tuleepi ja palkkaupi minulle vävyksi, toinen repii minua tukasta ja sanoo: se merkitsee parenthesis. Kolmas kirjoituspöytäni kanssa ympäriinsä. Pahat ihmiset kaiketi ovat tämän nostaneet päälleni. Pernilla ottaa kyllä selvän tästä asiasta. Jos ei minulla olisi sitä piikaa, niin minä kokonaan menehtyisin. Hän on minulla apuna. Hän surkuttelee minua toimituksissani, ja varmaan tiedän, että nämä vastukseni käyvät hänen sydämelle yhtähyvin kuin minun omanikin. Emännöitsijä Madlenasta ei minulla taas ole mitään hyötyä. Sillä hän kulkee alinomaa naimisajatuksissa. Ja kun mies ei ole hänelle kohta oksalta otettavana, tuimistuu hän vihaiseksi kuin pippuri. Hiisi, jos olisin erilläni tästä kummituksesta. Voi, jos saattaisin pitää hänelle tänä iltana häät samassa kuin tyttärelleni. Mutta tuolla näen veljeni Leonardin tulevan. Hyvää iltaa, mon frère! minä otin rohjetakseni lähettää teitä käskemään.
Leonard. Niin, mitä tämä merkitsee? Teillä ei ole juuri tapana lähettää minua käskemään. Ettekö voi hyvin?
Bielgeschrey. En, minä kohta kuolen mielen karvaudesta. Huoneeni on ollut täynnänsä hulluja ja hurjia ihmisiä, jotka ovat kavalasti tulleet tänne, tekemään minulle mielenharmia ja estämään minua toimituksistani. Tähän luulen seignör Suukkosen olevan syynä.
Leonard. Mitä pahaa olette siis hänelle tehneet, joka olisi pakottanut hänen sellaisiin?
Bielgeschrey. Kun minä en tahtonut kuulla riitaa, niin pitkää kuin nälkävuosi on, jota hän kertoi toisna päivänä.
Leonard. Noh, miksi ette tahtoneet kuunnella hänen puhettansa?
Bielgeschrey. Onko minulla aikaa sellaisia kuunnella, mon frère?
Leonard. Se on totta, mon frère! Teillä ei ole koskaan aikaa, vaikka teillä ei ole koskaan mitään tekemistä.