TOINEN ASIANAJAJA. Quicunque vi aut metu coactus fuerit confiteri — — —
ENSIM. ASIANAJAJA. No missä on se vis? Missä on se metus? Te vaan vääntelette lakia.
TOINEN ASIANAJAJA. Tepä sitä tässä vääntelette.
ENSIM. ASIANAJAJA. Sitä älköön yksikään kunnian mies tulko minulle sanomaan.
(Tarttuvat toistensa rintapieliin ja Jeppe karkaa takaapäin
ja repii tekotukan pois ensimäisen asianajajan päästä.)
TUOMARI. Kunnioitusta tuomioistuimelle! Lopettakaa, jo riittää. (Lukee tuomion.) Koska Jeppe Niilonpoika ja Jepen pojanpoika sekä polkeettomien todistajien että myös oman tunnustuksensa kautta on todistettu syylliseksi siihen, että hän on tunkeutunut paroonin hoviin, pukenut päällensä paroonin vaatteet ja kohdellut pahasti hänen palvelijoitansa, tuomitaan hän myrkyllä kuoletettavaksi ja, kun henki on hänestä lähtenyt, hänen ruumiinsa ripustettavaksi hirsipuuhun.
JEPPE. Voi voi, armollinen herra tuomari! Eikö ole mitään armahdusta?
TUOMARI. Ei ole. Tuomio on pantava viipymättä täytäntöön silmieni edessä.
JEPPE. Voi voi, enkö voisi saada ensin ryypyn viinaa, ennenkuin minulle juotetaan myrkkyä, että voisin kuolla urhoollisemmin?
TUOMARI. Se voidaan kyllä myöntää.