Gilbert. No, no, no, hyvä rouva! Olkaa nyt vaan rauhassa. Antaa hänen siis vielä kerran tulla, mutta silloin täytyy tulla tosi asiasta.
Gunild. Oi, kiitoksia, herra apteekkari! Ja antaapas hänen tälläkin kertaa vielä hutiloida, niin en pojakseni häntä enää tunnusta.
Gilbert. Hyvästi sitten!
(Lähtevät.)
11:sta kohtaus.
Gunild. Mestari Gert.
Gunild. Voi minua kurjaa ihmisparkaa! Se poika vie minut vielä kerran hautaan. Mutta eikös se vaan olekin tuolla? Uskallatko sinä sen renttu, sinä sen pahanpäiväinen vetelys tulla vielä silmieni eteen? Hullu olen, kun tuollaista suren, sillä jo aikoja sitten olisi minun pitänyt lyödä sinut raajarikoksi. Kuinka taasenkin olet toimittanut asiasi tuolla sisällä.
Gert. Hyvin kyllä äiti. Mutta neiti oli hieman pikainen.
Gunild. Siksikö, ettei hän tuntikausia jaksanut kuulla sinun jaarituksiasi. Sinä hävitön lurjus (lyö häntä korvalle) sano minulle (lyö taas toiselle korvalle) mitä varten sinä menit apteekkarille. Siksikö, että sinä siellä opettaisit valtioviisautta?
Gert. Neiti kysyi minulta mitä ne valtio- tai piiripäivät ovat Saksassa, niin täytyihän minun selittää se hänelle, ja sitä ei voi tehdä muuten, ellei kerro vaaliruhtinoista, ja osoita, että niitä on kaikkiaan seitsemän, nimittäin kolme hengellistä ja neljä maallista. Hengellisiä ovat: Kölnin vaaliruhtinas — — —