Pernilla. Hän ei uskalla vastustaa isänsä tahtoa, sillä se on hyvin ankara mies; mutta sedälleen herra Gotthardille, joka häntä syvästi säälii, on hän avannut sydämmensä ja se on kyllä luvannut saattaa asiat niin, että mestari Gert rupee taasen lörpöttelemään. Ja heti, kun se tapahtuu, pitää teidän olla saapusalla ja pyytää neidin kättä, juuri silloin, kuin apteekkari suuttuu.

Leonard. Mutta minä pelkään, että mestari Gert kyllä pitää varansa.

Pernilla. Jos niin käy, ja neiti huomaa, että nyt on tosi käsissä, tekeytyy hän äkkiä kipeäksi, saadakseen siten asian lykätyksi ja antaakseen meille samalla aikaa miettiä muuta neuvoa. Minä kuiskasin neidille että te olitte täällä ulkona, ja minä luulen, että hän itse pian tulee tänne. Tuossa hän tuleekin ja setä Gotthard on mukana.

20:nes kohtaus.

Leonard. Henrik. Pernilla. Leonora. Gotthard.

Leonard. Rakkahin neiti! Teidän palvelustyttönne on keventänyt minun mieltäni. Hän kertoi, että te inhootte mestari Gertiä.

Leonora. Se on kyllä totta, rakas herra Leonard. Mutta minun isäni on niin perin ankara mies.

Leonard. Mutta, rakas neiti, toivon kuitenkin, että kun te vaan pidätte puolianne, niin ei isänne voi väkisten pakoittaa teitä.

Leonora. Minä en mielelläni tahtoisi saattaa isääni vihastumaan, ennenkuin olen nähnyt voiko asia näin itsestään parantua. Mutta jos ei niin käy, täytyy minun olla sitten tottelematon.

Gotthard. Rauhoittukaa lapsi kullat! Antakaa te vaan mestari Gertin tulla, ja te, herra Leonard, jäätte tänne kello viiteen asti; siihen ei muuten olekkaan enää pitkä aika. Toivon kyllä, että minä taas saan sen mestari Gertin porisemaan, niin että hän nyt vihdoin menettää viimeisenkin luottamuksensa, ja jos tämä ei onnistu, niin mietimme sitten taas uusia keinoja. Minun mielestäni on aina tämä naimiskauppa ollut sopimaton, ja monta tuhatta kertaa mieluummin näen, että veljentyttäreni tulee teidän vaimoksenne. Veljenikin kyllä itse asiassa toivoisi samaa, mutta hän vaan ei saa sitä päästänsä, että se muka jollain tavoin olisi lupauksensa rikkomista. — Pysykää te nyt sillä aikaa syrjässä ja luottakaa vaan minuun. Nyt täytyy meidän sisään taas.