Ensi kohtaus.
Matti. Näyttäymätöin.
Matti: Nyt tulee mun ajaa asiani peräti toisella tapaa kuin tähän asti ja seurata herrani esimerkkiä, tullakseni siitä lystistä osalliseksi, mikä ainakin on kesyttömän metsäriistan pyytämisestä, Tämä puistokäytävä on oleva mun metsästysmaani. Tosin liikkuu täällä toisinaan kesympiäkin eläimiä, vaan niistä en ole minä ollakseni; mutta mikä Annan tavalla lähestyy ja seuraa minua, sitä pakenen minä, ja mikä taas minua pelkää ja pakenee, sitä pyydän mä tavoitella. Niinpä parasta lienee, kun loittonen etemmä käytävihin, siellä ainakin tavannen ma jotakin. Vaan maltas, tuossahan juuri tuleekin muuan nainen, jonka on peitossa silmät. Ah, kuinka sydämmeni sykähti ja sykkää vieläkin, sillä hän on näöltänsä kesytöin ja arka, kuin on kärppä kivikossa. — Niinkö kaunis neitoseni, ihko yksiksenne täällä kävelette?
Näyttäymätöin: Minä rakastan yksinäisyyttä, arvoisa herra!
Matti: Yksinäisyyttä rakastavainen olen minäkin, kaunis neito! mutta kieltää en voi, että tavatessani jonkun näöltään niin sulon ja ihanaisen kuin teidät kaunis neitoseni, mieleni tekee päästä hänen tuttavaksi.
Näyttäymätöin: Mitenkä voitte sillä tapaa puhua siitä, mitä ette milloinkaan ole nähneet?
Matti: Se on tosi kyllä, ett'en teidän muotoanne ole nähnyt, mutta teidän läsnä-olonne polttavainen helle on sytyttänyt sydämeni ja saattanut koko sisukseni niin rajusti leimuavaan tuleen, ett'ei sitä sammuttaa voi kaikki Saimaan aallot, tuskin kyllä koko Suomenlahti, joka kuitenkin — — — sanalla sanoen: niin totta kun tässä seison, ei teitä kauniimpaa neitoista ole koko maailmassa. Se on kerrassa puhuttu.
Näyttäymätöin: Mitä muotoni sekä vartaloni muodostumiseen tulee, on syytä ollakseni siihen tyytyväinen, mitä mulle Luoja on sallinut.
Matti: Kaikkein kaunihin Näyttäymättömyytenne! mitä hyvää on tästä kauneudesta, kun se ainian pidetään peitossa? Suokaa rakastuneen armastelijanne ja nöyrimmän palvelijanne nähdä edes vilaukselta teidän muotonne auringon kaltaista loistetta.
Näyttäymätöin: Anomuksenne on liian rohkea, varsinkin näin ensi kertaa toistensa puheella ollen, ja loukkaa kunki siveän neitosen korvia.