"Useimmat eurooppalaiset tekevät kolme eli neljä kertaa vuodessa liiton jumalan kanssa, jonka he heti jälkeenpäin kuitenkin rikkovat. He kutsuvat tämän sopimuksen ripillä käymiseksi, ja sillä näyttää ainoasti olevan tarkoituksena julkisesti ilmoittaa päätöstänsä kolme taikka neljä kertaa vuodessa rikkoa lupauksiansa.
"Kun he tekevät synnintunnustuksensa ja pyytävät jumalalta armoa ja laupeutta, tapahtuu tämä parhaastansa tahtiin ja nuottien mukaan. Joskus otetaan huiluja, pasuunia, rumpuja avuksi, aina niiden syntien suuruuden mukaan, joita tahdotaan anteeksi rukoilla.
"Melkein kaikki eurooppalaiset kansat ovat velvolliset uskomaan ja tunnustamaan niitä opetuksia, joita eräs pyhä kirja sisältää. Mutta eteläisissä maissa on ankarasti kielletty tätä kirjaa lukemasta, joten ihmisiä siellä pakoitetaan uskomaan sitä, jota he eivät rangaistuksen uhalla saa nähdä eikä lukea.
"Samoissa maissa on kielletty palvelemasta ja rukoilemasta jumalata muulla kuin eräällä oudolla kielellä, niin että ainoasti semmoisia rukouksia pidetään luvallisina ja jumalalle otollisina, joita lausutaan rukoilevan itse ymmärtämättä mitä hän puhuu.
"Isommissa kaupungeissa tulevat kaikki, joita ylennetään ylhäisiin virkoihin ja arvoihin, samassa varsin kuin raajarikkoisiksi, että heidän kuten potilasten täytyy itseänsä kuljetuttaa pitkin katuja kantotuoleissa, jotka ovat lasten säästöpankkien kaltaisia.
"Ne aineet, joista tavallisesti eurooppalaisissa yliopistoissa väitellään, koskevat semmoisia asioita, joiden tutkimisesta ei ole niitäkään hyötyä, taikka joiden luontoa ja laatua inhimillinen järki ei pysty käsittämään. Oppineimmat teokset koskevat parin jo aikoja sitte kuolleen kansan pieksuja, kaulakoristeita, saappaita ja kauhtanoita. Henkisessä ja maallisessa tietämisessä eivät useimmat hanki itsellensä mitään omaa ajatusta, vaan tyytyvät siihen että he kirjoittavat nimensä toisten käsitysten alle. Siinä ajatuksessa, johon he kerran ovat kuin takertuneet, pysyvät he kiinni kuin karille joutunut laiva. Tuon periaatteen heissä, että he aina luottavat siihen, joka viisaimpana pidetään, minä mielelläni hyväksyisin, jos raakojen ja taitamattomien ihmisten olisi lupa tämmöistä arvostella; mutta saattaaksensa arvostella kuka on viisas vaaditaan että arvostelija itse on viisas.
"Eteläisimpien maiden kaupungeissa ja isommissa paikkakunnissa kuljetetaan juhlakulussa eräänlaisia kakkuja, joita papit sanovat jumaliksi; ihmeellisintä on että leipurit, jotka itse ovat nämä kakut leiponeet, vakuuttavat että nämä ovat juuri niitä jumalia, jotka ovat luoneet taivaan ja maan.
"Englantilaiset rakastavat ennen kaikkia vapautta, eivätkä ole orjia minkään muun kuin vaimojensa suhteen. He hylkäävät tänä päivänä sen uskonnon, jota he vielä eilen tunnustivat, ja päin vastoin. Tämän epävakaisuuden arvelin minä tulevan maan asemasta, kun Englantilaiset ovat saarelaisia ja alinomaa harhailevat pitkin meriä, josta siis heihin tarttuu tämän epävakaan luonnon-elimen ominaisuuksia. Englantilaiset kysyvät alinomaa toisiltansa heidän terveytensä tilaa niin että vieraan tekisi mieli luulla heitä tohtoriksi joka miestä; mutta tuo alituinen kysymys: How do you do?, joka merkitsee kuinka on voimisen laita?, ei ole mitäkään muuta kuin puheenparsi ilman vähintäkään merkitystä. Tässä suurivaltiossa he teroittavat ja kärjettävät niin järkeänsä, että se lopuksi on perin loppuun kulunut.
"Pohjoisessa päin on tasavalta, johon kuuluu seitsemän maakuntaa [Hollantilainen valtio tekijän ajalla]. Ne kutsutaan 'liittovalloiksi', vaikkei yksimielisyyden aavistustakaan niissä löydy; kansan enemmistö, rahvas, ylpeilee siitä, että se muodostaa valtiomahdin, vaikka kansa täällä, enemmän kuin missäkään muualla, on suljettuna yleisistä asioista ja koko hallitus on muutaman harvan perheen hallussa. Asukkaat näissä maakunnissa kokoovat aralla ja tuskallisella innolla suuria rikkauksia, joista he eivät milloinkaan tiedä nauttia; he kulkevat täysin kukkaroin mutta tyhjin vatsoin ja näyttävät parhaastansa elättävän itseänsä eräällä savulla, jota imeskelevät savipiipuista. Mutta muuten täytyy tunnustaa, että tämä kansa on puhtaimpi kaikista, sillä he pesevät ahkerasti joka paikan, ottamatta kuitenkaan lukuun käsiänsä.
"Eurooppalaisissa kaupungeissa harhailee öisin vartioita pitkin katuja, toivottaen laulamalla taikka ehkä oikeammin sanoen kiljumalla lepääville 'hyvää yötä' — ja herättävät heitä tämän kautta jokaisen tunnin perästä kaiken yötä.