HENRIK. Siellä on tämän miehen riitaveli.
HERMAN. Jättäköön anomuksensa sinulle. Pysykää te, hyvät miehet, molemmat porstuassa niin kauan! Henrik!
HENRIK. Mitä, herra!
HERMAN. Etkö sinä voi auttaa minua hiukan oikealle tolalle? En tiedä mistä aloittaisin. Lue minulle hattumaakarin vaatimus!
HENRIK (lukee).
"Jalosukuinen, korkeasti oppinut, ankara, luja herra pormestari!
"Tämän jalon kaupungin kunnioitettavan porvariston kunnianarvoisen seuran esivaltuutettuna esiinnyn minä allekirjoittanut N.N., kunnianarvoisen hattumaakariammattikunnan halpa ammatinvanhin, ja ensinnäkin lausuttuani sekä suuresti kunnioittavan että rakkaan onnitteluni sen johdosta, että niin arvokas ja korkeasti valistunut mies on kohonnut niin korkeaan korkeuteen, minä syvimmässä nöyryydessä edestuon suurimman, vaarallisimman ja iljettävimmän väärinkäytöksen, minkä turmeltunut aika ja vielä turmeltuneemmat ihmiset tässä kaupungissa ovat aikaansaaneet, toivossa, että teidän jaloutenne keksisi sille parannuskeinon. Asia on se, että kamasaksat tässä kaupungissa eivät pelkää eivätkä häpeä julkisesti myydä ja kaupitella kokonaisia pakkoja erästä verkaa, jota he kudottavat kastorista elikkä majavankarvoista; surkeassa, tyhmässä julkeudessaan he kudottavat päällepäätteeksi tästä aineesta sukkia, vaikka tunnettu asia on, että majavankarvat kuuluvat meidän ammatillemme, jonka tähden me hattumaakariraukat emme kullallakaan voi punnita elinkeinomme jatkumista varten tarvittavia karvoja, sillä arvoisa yleisö on tottunut saamaan hattunsa kymmenestä ja kahdestakymmenestä riksistä korvaamattomaksi vahingoksi meidän elinkeinollemme, mikäli se koskee mainettamme ja tulojamme. Suvaitkoon herra pormestari siis punnita myötäseuraavia kahtakymmentäneljää tärkeätä syytä ja pontta, joiden nojalla me hattumaakarit pidämme itsemme yksinoikeutettuina käyttämään kastoria, nimittäin 1) että ikiammoisista ajoista yleisenä maantapana on ollut käyttää kastorihattuja, mikä monen historiasta otetun sitaatin ja käräjillä laillisesti kuulusteltujen todistajien kautta todistaa mahdetaan. Ensiksi: historian kautta — - -"
HERMAN. Hyppää yli historian!
HENRIK. "Käräjätodistajien kautta, että Adrian Nilsen, seitsemänkymmenenyhdeksän vuoden vanha, muistaa isänsä isoisän sanoneen — —"
HERMAN. Hyppää senkin yli, mitä hän on sanonut.