TAAVETTI. Sen sinä itse tietänet.
LIISA. En, sitä en tiedä!
TAAVETTI. Vai sitä sinä et tiedä?! Oletko kokonaan unhottanut, mitä konsteja sinä minulle teit, kun minä olin renkinä teidän kylässä?
LIISA. Kun sinä olit renkinä meidän kylässä?
TAAVETTI. Niin.
LIISA (Miettii). Kun sinä olit renkinä, sanoit, meidän kylässä?
TAAVETTI. Älähän siinä teeskentele! Kyllä sinä sen yhtä hyvin muistat, kuin minäkin.
LIISA. Siitä on pitkä aika, kun sinä olit renkinä meidän kylässä. Sen jälkeen sitä ihminen on kerinnyt unohtaa yhtä jos toistakin.
TAAVETTI. Se olisi kyllä sinun tapaistasi.
LIISA (Viattomasti). Mutta sanohan toki, mitä sinä oikeastaan tarkotat.