TORKKOLA. Kas niin, siinähän on kahvia.
TAAVETTI (Osoittaa Malakiasta). Pitääkös hänellekin antaa, vai?
TORKKOLA. Niin, piru vie pitääkin! Äläpäs siinä taas ala!
NYKÄNEN. Antaa olla, ellei minulle hyvästä sydämestä suoda, niin voin minä olla ilmankin!
TORKKOLA (Kiivaasti Taavetille). Panetkos sen kupin paikalleen vai?
TAAVETTI (Asettaa kupin Malakiaan eteen).
TORKKOLA. Ryyppää pois, lanko. Tosin tämä on oikeastaan naisten juomaa.
Mutta hyvää sen pitäisi olla.
NYKÄNEN (Juo). No, sen takaan! Jos tämä on vain naisille meinattu, niin tekisipä mieleni siinä tuokiossa muuttua naiseksi.
TAAVETTI. Sen ämmämäisemmäksi ette enää tulla voi, kuin mitä jo olette.
TORKKOLA. Vaikenetkos, senkin — — —