TORKKOLA (Menee ottamaan tyynyn penkiltä).
NYKÄNEN (Hyökkää sitä ottamaan). Minä kannan!
TORKKOLA (Tempaa tyynyn). Anna olla!
NYKÄNEN (Ei hellitä). Mutta lanko!
TORKKOLA. Sinä et enään koske minun omaani! Ettäs sen tiedät!
NYKÄNEN (Hellittää). Mutta, rakas lanko!
TORKKOLA. Rakas lanko, niinhän! Eikös hän eläkin, häh!? Eikös eläkin, vai? Onko helvetti kolmen penikulman päässä täältä, Autioitten kallioitten luona, hä? Valhettelija!
(Menee ovea kohti huitoen tyynyllä aina kun Nykänen yrittää tulla lähelle.)
NYKÄNEN (Seuraa ovelle saakka). Rakas Aapeli.
(Tarttuu hänen takkinsa liepeeseen.)